Varpu – tietokanta tablet-sovelluksista erityistarpeisiin

Kun selkosuunnittelu.fi blogi perustettiin, sillä oli kaksi tehtävää – herättää keskustelua graafisen suunnittelun merkityksestä selkokieleen ja saavutettavuuteen liittyen sekä tarjota kanava seurata ja osallistua tablet-sovelluksen kehitystyöhön. Kummankin tavoitteen kanssa on ollut omat ongelmansa jotka liittyvät enimmäkseen siihen, että vuorokaudessa on ainoastaan 24 tuntia ja aika monta tuntia niistä on sellaisia joita en voi käyttää tähän hankkeeseen, vaikka niin haluaisinkin. Viime vuoden aikana sovelluksen suunnittelu ei juurikaan edistynyt, itse asiassa mietin aika tosissani olisiko minun järkevämpi luovuttaa kuin kokea jatkuvaa stressiä aikataulun venymisestä. Tilanteen taustalla on ollut esikoiseni vakava sairaus ja sen vaikutus perheemme jaksamiseen. Vaikka joskus on parempi luovuttaa kuin loputtomasti hakata päätään seinään, olen kuitenkin tyytyväinen etten kokonaan haudannut hanketta. Uskon edelleen, että tuottamallani tiedolla on merkitystä ja voin tarjota sellaisen näkökulman aiheeseen, joka on vähemmän edustettu muiden saavutettavuuden ja selkokielen parissa toimivien taholta. Jos siis edelleen löytyy joku joka on kiinnostunut hankkeesta niin hänelle tiedoksi, että sovelluksen suunnittelu on edelleen käynnissä ja se on tarkoitus saada vihdoin tämän kevään aikana julkaistua. Teoreettisella puolella minulla on myöskin vielä paljon aiheita taskussa, joita haluaisin tutkia ja kirjoittaa niistä.

Tämänkertainen kirjoitus keskittyy tablet-sovelluksen suunnitteluun – kerron minkälaisesta sovelluksesta on kyse ja miten siihen päädyttiin. Esittelen myös käyttöliittymän leiskat ja tärkeimmät toiminnallisuudet. Kaikkea saa kommentoida ja kyseenalaistaa, erityisesti toivoisin kommentteja sovelluksen käytön kannalta hyvin keskeiseen tekijään, joka liittyy tiedon lajitteluun ja hakutoimintoihin. Siitä lisää myöhemmin, mutta ensin katsaus sovellukseen yleisemmällä tasolla.

Mikä on Varpu?

Yksinkertaisesti sanottuna Varpu-sovellus tulee olemaan tietokanta johon kerätään informaatiota erityisryhmien tarpeisiin soveltuvista applikaatioista. Nimi on lyhennetty muunnos taikavarvusta, joka on toiminut kaivonkatsojien apuvälineenä ainakin jo yli neljäntuhannen vuoden ajan. Aikojen saatossa niiden avulla on yritetty etsiä myös malmia sekä kadonneita tavaroita, ihmisiä ja eläimiä. Etsiessäni tietoa tämän hankkeen aikana, olen välillä toivonut, että minulla olisi ollut jonkinlainen taikakeino käytössä joka ohjaisi minut tietoa pulppuavan nettisivun tai kirjallisen lähteen äärelle. Tästä juontuu logiikka nimen taustalla.

 

kayttoliittyma_luonnokset1

Käyttöliittymäluonnos – splash screen

Varpu -tietokanta tulee olemaan kaikkien halukkaiden käytettävissä ja muokattavissa. Sisältö on käyttäjien tuottamaa ja tavoite on kerätä yleistason esittelyiden lisäksi tietoa käyttökokemuksista sekä tarjota paikka jossa voi käydä keskustelua muiden käyttäjien kanssa – ajatuksena on ollut, että keskusteluketjuun tallentuisi käytännön tason vinkkejä siitä miten ja mihin käyttöön jokin sovellus toimii tai ei toimi. Keskustelu käydään aina siihen liittyvän sovelluksen yhteydessä, jolloin se tallentuu loogiseen paikkaan mistä se on helppo löytää myöhemmin.

Varpu-sovelluksen käyttäminen tulee olemaan maksutonta ja sen on tarkoitus toimia eri käyttöjärjestelmissä eli iPad, Android ja Windows -tableteilla (tässä julkaisujärjestyksessä). Sovelluksesta julkaistaan alkuun vain suomenkielinen versio, mutta mikäli sovellus osoittautuu toimivaksi ja sille koetaan tarvetta, voidaan tuottaa muita kieliversioita tai liittää sovellukseen tuki muille kielille. Tämä vaatisi kuitenkin tahon tai yksityishenkilön joka on halukas hoitamaan kieliversion tietokannan ylläpidon ja keskusteluiden moderoinnin. Kieliversioiden tuotantoon ei ole budjetoitu rahaa, joten vaatisi myös rahoituksen järjestymisen – tosin isoista summista ei nyt puhuta.

Kyseessä ei ole kaupallinen markkinointikanava ja sovellus ei tule sisältämään mainoksia tai tuotettua markkinointimateriaalia. Jos jossakin vaiheessa näyttää siltä, että ylläpitokustannukset nousevat liian suuriksi omasta pussistani maksettavaksi niin sitten pitää miettiä rahoitusmallia uudelleen, mutta tietokannan sisältöön tämä ei tule missään vaiheessa vaikuttamaan.

Mihin sitä tarvitaan?

Kun aloin aikanaan tutkia erityisryhmille soveltuvia applikaatioita niin alusta asti oli selvää, että yksi suurimmista ongelmista tulisi olemaan laadukkaan informaation löytyminen. Siihen aikaan erityisryhmien käyttöön tarkoitettuja sovelluksia, kuin myös niiden käyttämisestä löytyvää tietoa, oli saatavilla murto-osa nykyisestä. Sanoisin, että vaikka nykyisin tietoa on enemmän saatavilla niin sovellusten lukumäärän kasvu ei ole tehnyt tilannetta ainakaan helpommaksi. Puolueetonta tietoa sovelluksista on kyllä löydettävissä, mutta se on usein varsin sirpaleista ja siten vaikeasti saavutettavissa. Jos et tiedä mitä etsiä, sopivien sovellusten etsiminen on totaalista hakuammuntaa. Joskus käy niinkin, että vaikka tietäisi sovelluksen nimen voi tuottaa siltikin hankaluuksia löytää sitä sovelluskaupasta. Tietokantaan tallennetut linkit helpottavat ja nopeuttavat ostoprosessiin siirtymistä.

Joskus voi olla vaikea sanoa mikä taho ja mistä lähtökohdista netistä löytyvän informaation on tuottanut. Etenkin ulkomaisilla sivustoilla oleva tieto tuntuu olevan osassa tapauksista markkinointilähtöisesti tuotettua ja niitä lukiessa pitää aina vähän suodattaa lukemaansa. Myös media tuntuu suhtautuvan apuvälineen statuksella oleviin tuotteisiin lempeämmin kuin vastaaviin kuluttajatuotteisiin, joten aina näiden tahojen tuottamasta informaatiosta ei ole apua omaa tarvetta arvioitaessa. Nykyaikainen media harvemmin myöskään suorittaa tutkivaa journalismia, vaan jutut kirjoitetaan yritysten myyjien tai tiedottajien tuottaman lehdistömateriaalin pohjalta. Toki kannustava ilmapiiri on hieno juttu ja on myös pidettävä mielessä, että budjetit millä apuvälineitä erityisryhmille suunnitellaan, eroavat massamarkkinoille tuotetuista. Kuitenkin toivoisi, että tietty kriittisyyden taso säilytettäisiin myös näitä tuotteita arvioitaessa, sillä käyttäjälle laadulla on suuri merkitys. (Nähtäväksi jää kaivanko näillä sanoilla omaa hautaani, mutta näin olen asian joka tapauksessa kokenut.)

Varsinkin ihmisillä joilla ei ole kokemusta tabletin käytöstä apuvälineenä, on varmasti vaikeuksia alkuun hahmottaa minkälaisista sovelluksista voisi olla hyötyä heidän tilanteessaan. Oppimiskäyrä on alussa todella jyrkkä ja joskus tulee käytettyä turhaa aikaa, vaivaa ja rahaa sovelluksen hankkimisen, siihen tutustumiseen sekä käyttöönottamiseen – vain huomatakseen, että applikaatio ei alkuunkaan sovellu omaan käyttöön. Toivoisin, että juuri tähän tarpeeseen ihmiset löytäisivät avun Varpu-sovelluksesta ja tietokannasta.

Paitsi että olen itse kokenut suurta tarvetta tällaiselle informaatiolle, sama tarve on noussut esiin eri vertaisryhmien keskusteluissa sekä myös alalla toimivien ammattilaisten kommenteissa. Muutamia tämän kaltaisia listauksia on olemassakin, mutta mielestäni niiden toiminnassa on isoja puutteita ja varsinkin ulkomaisten listausten ongelma on niiden toimimattomuus suomenkielisten käyttäjien tilanteessa. Tiedän, että tällä saralla on käynnissä muutamien muidenkin toimijoiden puolesta saman kaltaisia hankkeita, mikä osaltaan mielestäni kertoo asian ajankohtaisuudesta ja tarpeellisuudesta. Olen aiemmin kirjoittanut ongelmasta artikkelissa Taustatutkimuksessa esille tulleita asioita, jossa kävin läpi myös pienimuotoisen kyselyni tuloksia.

Itse olen usein löytänyt kaipaamani tiedon vertaisryhmien keskusteluiden kautta. Siksi toiveeni onkin, että tietokantaan tallennettaisiin yleistason kuvausten sijasta aitoja mielipiteitä ja toimivaksi koettuja käytännön vinkkejä sovelluksista. Omaishoitajien, huoltajien tai vanhempien lisäksi toivon myös, että alan ammattilaiset (kuten terapeutit ja erityisopettaja) kokisivat tietokannan hyödylliseksi. Ammattilaisilla on toki omat verkostonsa mitä kautta tablet-laitteiden käytöstä sekä sovelluksista voi hankkia ja jakaa informaatiota, mutta varsinkin näiden kahden ryhmän välisessä vuorovaikutuksessa voisi olla kehitettävää. Tämän suuntaisia ajatuksia tuli ilmi esimerkiksi JaatisWiki-työpajassa, johon minut kutsuttiin osallistumaan viime vuoden lokakuussa. Työpajassa keskityttiin ideoimaan parannusehdotuksia JaatisWikin kehittämiseksi. Samalla keskusteltiin toiminnasta yleisellä tasolla, missä yhteydessä kävi ilmi että aiemmin (kun käytössä oli ilmeisesti jonkinlainen sähköpostin välityksellä käytävä keskustelu?) perheiden ja ammattilaisten välinen yhteinen keskusteluyhteys toimi paremmin. Sittemmin tämä kanssakäyminen on jäänyt jostain syystä pienimuotoisemmaksi. Pureutumatta sen syvemmin syihin joista tämä johtuu, onko sitten kyse työelämän aikataulujen kiristymisestä vain sosiaalisen median tuomasta murroksesta jossa uusia väyliä ei ole vielä vakiinnutettu, keskusteluyhteyden olemassaolo olisi tärkeää kaikille osapuolille. Toki se miten tietokantaa lopulta käytetään on täysin käyttäjien käsissä ja minun pienistä toiveistani riippumatonta.

 

JaatisWiki-tyopajassa

JaatisWiki-työpajassa lokakuussa 2013 ideoitiin miten sivustoa voitaisiin kehittää

Miksi se pitää tehdä?

Mietin aika pitkään haluanko lähteä tekemään tämän kaltaista sovellusta, vaikka pidänkin sitä erittäin tarpeellisena ja sille on selvä tilaus tässä hetkessä. Lähinnä asian suhteen mietitytti se, että olisin ehkä ennemmin halunnut tuottaa sovelluksen jonka kohderyhmä olisi ollut kehitysvammaiset lapset tai nuoret. Nyt suunniteltava sovellus tulee kuitenkin selkokielen käyttäjien tarpeisiin, sillä toki myös omaisten ja alalla toimivien ammattilaisten tarve on todellinen ja välillisesti siitä hyötyvät myös varsinaiset selkokielen käyttäjät. Valinta ei ollut helppo, mutta uskon että tämä ratkaisu tuottaa suurimman kokonaishyödyn nykyisessä tilanteessa. Tietokannan tarve on yksi selkeämmin esille noussut puute joka on tullut ilmi hankkeeni aikana, joten on hyvin loogista, että käytän tutkimukseni tuloksia päätöksenteon välineenä. Kaksi muuta kyselyssä selkeästi ilmi tullutta tarvetta olivat kommunikointisovellukset sekä selkokieliset tarinat. Kommunikointisovellusta ei tämän hankkeen resurssien puitteissa olisi ollut mitenkään mahdollista toteuttaa, sellaisen tekeminen olisi vaatinut useasta ammattilaisesta koostuvan työryhmän sekä laajan rahoituksen. En myöskään kokenut, että minulla olisi ollut (ainakaan tuolla hetkellä) tarpeeksi kokemusta vaihtoehtoisten kommunikaatiokeinojen käytöstä, jotta olisin pystynyt vetämään tuollaisen projektin läpi. Tablet laitteille tuotettujen kommunikaatio-ohjelmien saralla kehitys on myös ollut varsin aktiivista kaupallisten toimijoiden puolesta ja vaikka puutteita varsinkin suomenkielisten käyttäjien kannalta edelleen paljon löytyykin, niin uskon että  tilanne on menossa joka tapauksessa hyvään suuntaan.

Sen sijaan jonkinlainen interaktiivinen selkokielinen tarina, ohje tai muu tämän kaltainen sovellus olisi ollut hyvinkin mahdollista toteuttaa – tavallaan se olisi ollut myös aika luonnollinen (ehkä jopa ilmeinen) valinta graafisen suunnittelijan toteutettavaksi. Niille on aivan varmasti suuri tarve, mikä tuli ilmi myös kyselyssäni, ja uskoisin, että tämän hankkeen toteuttamisen jälkeen voin hyvinkin lähteä tekemään sellaista seuraavaksi. Kuten aiemmin mainitsin niin uskon, että nyt tehty ratkaisu tuottaa suuremman kokonaishyödyn ja se on myös oman oppimiseni kannalta tavallaan kiinnostavampi ja haastavampi valinta.

Kuinka se toimii?

Varpu-sovelluksen tietoja sekä keskusteluja pääsevät lukemaan kaikki käyttäjät. Jos käyttäjä haluaa olla mukana lisäämässä informaatiota tietokantaan, hänen tulee rekisteröityä. Tämä on ihan ylläpidon kannalta tehty ratkaisu jonka on tarkoitus vähentää väärinkäyttöä. Samoin käyttäjän on rekisteröidyttävä mikäli hän haluaa antaa arvosanan, editoida tietoja tai osallistua keskusteluun. Rekisteröitymiseen pääsee siirtymään päänäkymän yläkulmasta ja mikäli käyttäjä on jo rekisteröitynyt niin samasta paikasta löytyy kirjautumissarake.

 

kayttoliittyma_luonnokset2

Käyttöliittymäluonnos – sovelluksen päänäkymä

Päänäkymässä näkyy kerrallaan noin viisi sovellusta. Jokaisesta sovelluksesta on tässä näkymässä esillä kuvake, nimi, julkaisijan nimi, hinta, arvosana välillä 1–5 ja arvosanan antaneiden lukumäärä. Tämän lisäksi näkyvillä on sovelluksiin liittyvät luokitukset sekä lyhyt kuvaus. Sovelluksia pääsee selaamaan vertikaalisesti scrollaamalla, kun taas klikkaamalla saa näkyviin haluamastaan sovelluksesta lisätietoja. Tällöin esiin tulee nappulat perustietojen muokkaamiseen, arvosanan antamiseen, ilmoituksen tekemiseksi ylläpidolle sekä linkit sovelluskauppoihin. Myös sovellukseen liittyvä keskustelu aukeaa tällöin käyttäjän nähtäväksi ja osallistuttavaksi.

 

kayttoliittyma_luonnokset3

Käyttöliittymäluonnos – sovelluskohtainen näkymä jossa keskustelumahdollisuus

Perustiedot ovat jokaisen rekisteröityneen käyttäjän muokattavissa, näin ollen puutteellisia tietoja pääsee rajoituksetta täydentämään, vanhentuneita tietoja päivittämään ja virheellisiä tietoja korjaamaan. Suunnittelussa on kautta linjan pyritty kiinnittämään huomiota helppokäyttöisyyteen ja hyvään ohjeistukseen. Datan syöttäminen tietokantaan on kuitenkin suhteellisen vaativa toiminto, joten sitä ei valitettavasti voi toteuttaa ihan muutaman napin painalluksella. Tietojen syöttäminen tapahtuu lomakkeella, johon pääsee aloitussivulta ”Lisää uusi” nappulaa painamalla. Pakollisia täytettäviä kenttiä ovat vain ”Sovelluksen nimi”, ”Lyhyt kuvaus” sekä minimissään yksi linkki sovelluskauppaan sekä yksi valittu luokka. Tällä on pyritty saamaan osallistumiskynnys matalaksi, tietoja voi täydentää toinen käyttäjä myöhemmin.

 

kayttoliittyma_luonnokset4

Käyttöliittymäluonnos – lomake sovelluksen tietojen syöttämiseksi tietokantaan

kayttoliittyma_luonnokset7

Käyttöliittymäluonnos – päänäkymän yleisohje

Päänäkymästä löytyy ”etsi” toiminto, jolla voi tehdä vapaasanahakuja koko tietokannasta. Sen vasemmalla puolella on ”järjestys” niminen alasvetovalikko, jonka avulla käyttäjä voi valita missä järjestyksessä hakutulokset näytetään. Tapoja ovat esimerkiksi viimeksi lisätty sovellus ensi tai järjestäminen hintatiedon perusteella. Oletuksena Varpu-sovellus näyttää kaikki tietokantaan syötetyt sovellukset, mutta hakua voi myös rajata. Hakutulosten suodatus perustuu sovelluksille annettuihin luokituksiin, jotka ovat tavallaan asiasanoja joilla rajataan tietokannasta noudettavaa dataa. Jokaisella sovelluksella on oltava vähintään yksi luokitus, mutta niitä voi olla myös useita. Koska luokitukset ovat tietokannan käytön kannalta hyvin oleellinen asia, toivoisin niihin liittyen kommentteja eritoten mitkä olisivat ne luokat jotka tietokantaan määritellään? Syötettyä dataa on myöhemmin työlästä editoida, siten olisi oleellista että luokitusten määrittely onnistuisi heti ensivaiheesta hyvin.

Alustavasti on ajateltu seuraavaa kahdeksaa luokitusta:

• kommunikointi
• opetus
• kuvakirjat ja tarinat
• musiikki ja piirtäminen
• motoriikan harjoitus
• pelit
• heikentynyt näkö
• muut sovellukset

Näkemykseni mukaan luokkia olisi hyvä olla maksimissaan kymmenkunta, mutta enemmän kuin viisi. Kirjastojen luokitusjärjestelmissä käytetään yleensä kymmentä pääluokkaa (esimerkiksi Deweyn kymmenluokitusjärjestelmä), mikä todennäköisesti periytyy klassisesta tavasta erottaa tieteen- ja taiteenlajit toisistaan, mutta varmasti myös kuvastaa hyvin sitä lukumäärä joka ihmisen on vielä helppo käsitellä ja hahmottaa.

Tiedonhaussa on kyse saannin ja tarkkuuden välisestä suhteesta. Mikäli luokkia on liian vähän, niistä on vaikea tehdä tarpeeksi täsmällisiä – kaikki ovat ikään kuin yleisluokkia. Tällöin saanti on korkea, mutta tarkkuus kärsii. Hakutuloksiin mahtuu tuolloin mukaan paljon epärelevantteja tuloksia. Mikäli luokkia taas on liian paljon, luokkien erot kaventuvat ja sen henkilön työ, joka lisää datan tietokantaan, vaikeutuu. Tällöin hakuja tehtäessä tulokset voivat olla tarkempia, mutta haun ulkopuolle saattaa jäädä relevantteja tuloksia. Varsinaisten luokkien lisäksi on vielä kolme lisätapaa rajata tuloksia; arvosanaan perustuva rajaus, rajaus näyttää vain ilmaiseksi määritellyt sovellukset sekä rajaus näyttää vain sovellukset jotka ovat suomenkielisiä tai joista löytyy tuki suomen kielelle. Hakutuloksien rajaukseen pääsee päänäkymän ”suodatus” painikkeesta.

 

kayttoliittyma_luonnokset5

Käyttöliittymäluonnos – hakutulosten suodatus

Hakutulosten rajaaminen on erittäin oleellinen tekijä, mikäli tietokantaan syötetään iso määrä dataa – mikä on toki myös tavoite. Siksi sen suunnitteluun on tärkeä keskittyä huolella, vaikkakin varmasti alkuun asialla ei ole kovinkaan suurta merkitystä käyttäjälle. Vaikutukset alkavat näkyä vasta pitkässä juoksussa, mistä johtuen nyt tehtävillä suunnitteluratkaisuilla on kauas kantavat vaikutukset. Näistä tekijöistä johtuen toivon varsinkin tähän asiaan liittyen mahdollisimman paljon kommentteja ja näkemyksiä järkevästä toteutuksesta. Kiitos jo etukäteen kaikille niille jotka haluavat osallistua suunnitteluun.

31. maaliskuun 2014 kirjoittaja Topi Lehto
Luokka: iPad applikaatio hanke | 2 kommenttia

Kommentit (2)

  1. Hei Topi,

    Olemme olleet joskus sinuun yhteydessä selkosovelluksen tiimoilta. Senioriverkko-hankkeemme jatkaa neljä vuotta (kiitos Ray). Hankkeen nimi on Senioriverkko- hyvinvointia mobiilisti. Sovellukset kuuluvat olennaisesti toimintaamme edelleen. Tuo Varpu kiinnostaa meitä. Voiko siihen ja sen ominaisuuksiin tutustua jossakin?

    Terveisin,

    Satu Veltheim

    • Hei Satu,

      Sovelluksen tuotanto on kesken ja vielä ei ole mahdollisuutta päästä sitä testaamaan. Käyttöliittymän suunnittelua varten olen kuitenkin tehnyt prototyypin, mitä saa periaatteessa jaettua iPadeille. Vaatii sen, että lataa Adobe Content Viewer (https://itunes.apple.com/en/app/adobe-content-viewer/id389067418?mt=8) sovelluksen tabletille ja minulle lähetetään käyttäjän Adobe ID (https://www.adobe.com/account/sign-in.adobedotcom.html) jonka lisään Adobe Digital Publishing -kehitysteamiin. Jos olette kiinnostuneita tällaisesta menettelystä niin se on ihan mahdollista?

      Etsin myös betatestaajia, mutta siihen vaiheeseen menee luultavasti vielä kuukauden verran aikaa. Nyt keskityn näihin juttuihin mitä kirjoituksessa on kuvattu, siinä on käyty läpi tärkeimmät toiminnallisuudet joihin haen kommentteja. Koska hanketta tehdään hyvin pienin resurssein, aikainen puuttuminen mahdollisiin suunnitteluvirheisiin vähentää merkittävästi ohjelmointityöhön käytettyä aikaa. Toisin sanoen pyritään siihen, että iteraatiokierroksia tulee aika vähän.

Kirjoita vastine

Pakolliset kohdat on merkitty asteriskilla *