Taustatutkimuksessa esille tulleita asioita

Aluksi kiitos kaikille vastauksia lähettäneille, niitä oli ilo lukea. Vastaajat onnistuivat kuvailemaan tilannettaan ja tarvettaan selkeästi. Monet kommenteista/ideoista olivat sen kaltaisia, joihin äkkiä katsottuna voisi sanoa jo löytyvän jonkinlainen sovellus. Se, että jokin vastaava sovellus on olemassa ei vielä merkitse, että se toimisi kaikille käyttäjille tai että käyttäjät olisivat ylipäätään tietoisia sen olemassaolosta. Kannattaa myös pitää mielessä, että kehitys alalla on ollut nopeaa joten tilanne ei välttämättä ole nyt sama kuin sillä hetkellä kuin asiasta on kirjoitettu. Useat vastaajat mainitsivat jonkin heillä käytössä olleen sovelluksen referenssinä, mutta ilmoittivat silti tarpeen tämänkaltaisille sovelluksille – olen tulkinnut nämä vastaukset siten, että mainittu sovellus ei ole syystä tai toisesta kunnolla tyydyttänyt käyttäjän tarpeita. Esimerkiksi sovelluksen kieli voi olla käyttäjän näkökulmasta väärä, jolloin sen käyttö ei onnistu. Osassa sovelluksia, etenkin kommunikointiin liittyvissä, käyttäjä voi itse editoida sisältöä ja kääntää ulkomaisia sanoja suomeksi sekä äänittää puhetta haluamallaan kielellä. Tämä ei kuitenkaan ole sama asia kuin se, että sovellus olisi alun perin tehty tietylle kielelle. Esimerkiksi ohjeistuksen, virheilmoituksien ja asetuksien kieltä on käyttäjän mahdotonta editoida, vaikka joku niitä jostain syystä haluaisikin omatoimisesti alkaa kääntämään. Sovelluksen käytettävyys saattaa myös muodostua ongelmaksi, applikaatio voi olla esimerkiksi liian monimutkainen käyttää tai käyttöliittymän painikkeet liian pieniä.

Määrällisesti suurin osa ehdotuksista ja tarpeista liittyi selvästi kommunikointiin. Sinänsä hyvin ymmärrettävää, koska tuon kaltainen käyttö on tableteille, niin kuin perinteisille tietokoneillekin, hyvin luontevaa. Staattisen ja liikkuvan kuvan, äänen ja tekstin esittäminen ja tuottaminen ovat niitä perusjuttuja joita tietokoneilla on aina tehty. Tabletit soveltuvatkin tähän tarkoitukseen erinomaisesti. Niissä on yleensä hyvälaatuiset näytöt, ne ovat helposti liikuteltavia ja suhteellisen kevyitä, niissä on nykyisellään tarpeeksi muistia sekä tehoa monipuoliseen työskentelyyn (tai oikeastaan sovellukset suunnitellaan muistipihimmiksi kuin perinteisten tietokoneohjelmat ja moniajoa ei käytetä samaan tapaan). Nykyiset nopeat nettiyhteydet mahdollistavat erityyppisen materiaalin hakemisen verkosta ja sovellusten määrä kasvaa huimaa tahtia. Muutamat erityisopettajat joiden kanssa olen keskustellut epäilivät, että perinteiseen tietokoneeseen nähden tekstin tuottaminen olisi joissakin tapauksissa vaikeampaa koska kosketusnäytölle muodostettu näppäimistö ei anna samanlaista palautetta kuin fyysinen näppäimistö. Olettaisin, että joillekin tabletin näppäimistö voisi olla myös helpompi käyttää, varsinkin mikäli se olisi muokattavissa käyttäjälle parhaiten saavutettavaksi (sopivan kokoiset painikkeet, ei turhia merkkejä, sopiva herkkyys painalluksen tunnistamisessa jne.). Tabletteihin on myös saatavilla ulkoisia näppäimistöjä sekä erilaisten adapterien avulla mahdollista liittää myös painikkeita joita voidaan käyttää kun käyttäjällä on käsien liikerajoitteita. Nämä adapterit ovat valitettavasti ainakin vielä harvinaisia ja kalliita. Toinen syy kommunikointiin liittyvien sovellusten suurelle edustukselle kyselyssä on varmasti se, että ihmisen tarve kommunikoida toisten ihmisten kanssa on yksi meissä syvimmällä olevampia tarpeitamme. Kommunikointiin on jokaisella ihmisellä tarve ja jokaisella myös oikeus. Oletan, että koska kommunikointi on niin merkittävä asia, tämä näkyy myös määrällisesti vastauksissa. Puheterapeutti Kaisa Laine summasi mielestäni asian hienosti kirjoituksessaan Tikonen-tiedotteessa (Tikonen 2/2013, löytyvät netistä osoitteesta http://papunet.net/tikoteekki/julkaisut/tikonen-tiedote.html)

”Jokaisen ihmisen tarpeet, arjen tilanteet ja toimintakyky ovat yksilöllisiä. Toimivat kommunikoinnin apuvälineet löytyvät huomioimalla kaikki moninaiset tekijät. Toimivuus tarkoittaa sitä, että itse laite on sopivan kokoinen, se kulkee mukana, se on helppokäyttöinen ja siinä on tarvittavat tekniset ominaisuudet. Myös se, mitä apuvälineellä voi tehdä, on yksilöllisesti tarkkaan harkittu. Siinä tulee olla sopivat ohjelmat ja sisällöt. Kaiken tämän lisäksi tarvitaan vielä jotakin, mitä ilman kommunikointi menettää merkityksensä: keskustelukumppani, joka oikeasti haluaa olla kuulolla ja kuunnella.”

 

Referoituja vastauksia:

  • Jonkin verran tuli toiveita yksinkertaisille sovelluksille kuten painonapeille (esim. perus kyllä/ei), tekstin kuuntelemiselle, muistilehtiölle jne.
  • Puhumisen ja kirjoittamisen harjoitteluun toivottiin apua. Usein mainittiin referenssiohjelma jossa oli kuitenkin jotakin puutteita. Esimerkiksi ääntäminen puuttui kokonaan tai se ei ollut oikeanlaisesti toteutettu. Ennakoivaa tai korjaavaa tekstin syöttöä pidettiin myös tärkeänä, sillä sanojen hahmottaminen ja oikeinkirjoitus on monelle haastavaa.
  • Ehdotettiin reittiopasta kulkemisen avuksi.
  • Toivottiin yksinkertaisia pelejä kuten kirjainten ja numeroiden oppimista tukevia pelejä, palapelejä jne. Vaikeusaste ja ohjeet pitäisivät olla käyttäjälle sopivat, monet saatavilla olevista olivat liian vaikeita.
  • Interaktiivinen kalenteri päiväohjelman järjestämiseen ja ajan hallinnan avuksi. Ajan kulumisen hahmottaminen tuottaa monelle vaikeuksia, kaivattaisiin esimerkiksi sovellusta joka näyttäisi kuinka paljon aikaa on seuraavaan tapahtumaan.
  • Toivottiin pikavastauskortteja vastaavaa sovellusta, jolla voitaisiin ilmaista omaa halua ja mielipidettä.
  • Erilaisille selkokielisille kuvitetuille oppaille koettiin tarvetta. Esimerkkeinä mainittiin mm. arkiset asiat sekä vero- ja etuusasiat eli tarvetta olisi oppaille niin jokapäiväisissä kuin harvinaisemmissa tilanteissa.
  • Sovellus joka yhdistäisi tukiviittomia ja kirjoitettua kieltä. Voisi liittyä satuihin, lauluihin tai arkisiin asioihin. Ilmeisesti ajatuksena tukiviittomien ja lukemisen opettelu?
  • Toivottiin Papunet-sivuston kaltaista sovellusta (oletan tarkoittavan Papunetin pelisivuja?).
  • Helposti luotavaa ja muokattavaa kommunikointikansiota. Tulosteista koostetun kommunikointikansion käyttö, kuljetus ja päivittäminen koettiin haasteelliseksi.
  • Toivottiin sovellusta jolla voisi tuottaa kuvitettuja ohjekirjoja tai tarinoita eri tilanteita varten. Ohjeiden avulla tilanteet voisi käydä fiktiivisesti läpi ennen varsinaiseen tapahtumaan siirtymistä. Esimerkkeinä mainittiin häät, elokuvissa käynti, kaverisynttärit, kauppareissu, koulupäivä jne.
  • Interaktiivisia selkokielisiä lastenkirjoja joissa olisi mahdollista tekstin kuunteleminen ja teksti tukiviittomilla. Interaktiiviset elementit olisivat mm. lajittelua yläkäsitteiden alle, ohjeiden ymmärtämistä, syy-seuraus-suhteen ymmärtämistä, laskemista, tuttuja lastenlauluja jne. Keskusteluissa koettiin myös tärkeänä, että graafinen ulkoasu ja kuvat/kuvitukset olisi laadukkaasti toteutettuja ja oikealle ikäryhmälle suunnattuja – ei esimerkiksi lastenkirjakuvituksia teineille tai aikuisille käyttäjille.
  • Selkokielinen ohje iPadin käyttöönotosta ja käyttämisestä.

 

Tulosten analysointi

Kuten jo aiemmin kirjoitin, monen yllä listatun ehdotuksen kohdalla voisi todeta, että ”tuohon on jo olemassa sovellus”. Kyselyssä ja keskusteluissani omaisten ja alalla työskentelevien kanssa, ehkä selvimmin esille tullut ongelma onkin tällä hetkellä itselle sopivien sovellusten löytäminen tuhansien sopimattomien joukosta. Sovellusten etsiminen esimerkiksi Applen App Storesta on kuin etsisi neulaa heinäsuovasta. Vaikka yleensä tablet-sovellukset eivät ole kovin kalliita, ainakin oman kokemukseni perusteella väittäisin, että erityisryhmille suunnatut sovellukset sijoittuvat sinne hintahaarukan yläpäähän. Hinta ei myöskään aina korreloi laadun kanssa, jotkut kokeilemani sovellukset ovat olleet käytettävyydeltään niin heikkotasoisia, että en voi ymmärtää miten ne ovat täyttäneet Applen sovelluksille asetetut laatuvaatimukset. Jokainen App Storesta löytyvä sovellushan on läpikäynyt Applen arviointiprosessin jossa tarkistetaan erinäisiä tekijöitä kuten ettei sovellus sisällä (Applen mittapuulla) moraalisesti sopimatonta materiaalia, tietoturva-aukkoja ym. ja että sovellusten käytettävyys on tarpeeksi korkeatasoinen. (Arviointiprosessista voi halutessaan lukea lisää dokumentista nimeltä App Store Review Guidelines. Jotta App Storeen tarjottujen sovellusten käytettävyys olisi sillä tasolla mitä Apple edellyttää, he ovat myös julkaisseet dokumentin nimeltä iOS Human Interface Guidelines, joka on muuten lukemisen arvoinen opus, käyttöjärjestelmästä riippumatta, jokaiselle sovellusten kehittämisestä tablet-tietokoneille harkitsevalle.)

Hintaan sinänsä varmasti vaikuttaa arvio latausten kokonaismäärästä, erityisryhmille suunnatuilla sovelluksilla kun on pakostakin pienempi potentiaalinen asiakaskunta kuin isommille massoille tuotetuilla sovelluksilla – jos sovelluksen kehittäjä on kaupallinen taho niin jotainhan hommasta pitäisi jäädä vielä käteenkin sen jälkeen kun tuotantokustannukset ja Applelle menevä siivu on lohkaistu päältä. Sitä sopivaa sovellusta etsivälle tilanne on kuitenkin harmillinen sillä paitsi että sovellusten etsinnässä palaa rahaa, siihen kuluu myös aikaa ja energiaa (jota varsinkaan omaishoitajilla ei taida olla koskaan liikaa). Tämän takia olisi tärkeää, että erityisryhmille suunnatuista sovelluksista olisi saatavilla koostetusti ajankohtaista tietoa. Tällä hetkellä tieto tuntuu leviävän tehokkaimmin omaisten keskuudessa viidakkorumpu-menetelmällä sekä reaalimaailmassa että sosiaalisessa mediassa, mutta tällöin lopputulos riippuu pitkälti tietoa hakevan omasta aktiivisuudesta ja oikea-aikaisesta sijoittumisesta.

Djembe_rummuttelua

Viidakkorummuttelua kummitädin kanssa

Tällä hetkellä ehkä kattavin kotimainen listaus löytyy JaatisWikistä (jaatiswiki.wikispaces.com/iPad-vinkkej%C3%A4), mutta siinä on valitettavasti myös puutteita mm. rakenteen ja päivittämisen suhteen. Jotta tuollainen listaus olisi käytettävämpi sen olisi mielestäni myös hyvä olla tasaisesti päivitetty, sisältää hakutoiminto, mahdollisuus järjestää tuloksia eri kriteerein (esim. hinta, käyttöjärjestelmä, valmistusvuosi, käyttäjien arvosana etc.), käyttäjillä tulisi olla mahdollisuus kirjoittaa kommentteja, toimisi myös mobiililaitteella, pidempi kuvaus aukeaisi omaan ikkunaan tai linkkinä, mutta muuten listaus saisi olla tosi kompakti. Ehkä sisältäisi myös arvion kelle soveltuu ensisijaisesti, mutta se voi olla hankala määritellä koska kriteerejä on niin erilaisia. Muita kotimaisia listauksia mainitakseni Senioriverkko-projekti (www.senioriverkko.com) on kerännyt ikäihmisille sopivia sovelluksia AppsForElderly-skuuppiin (www.scoop.it/t/appsforelderly). Facebookista löytyy ryhmässä nimeltä ”iPad lasten kuntoutuksessa ja opetuksessa” jota seuraamalla saa paljon hyviä vinkkejä sovelluksista ja iPadin käyttöön liittyvistä asioista. Facebook ei vain valitettavasti ole rakenteeltaan sen kaltainen media, että sinne tuotettua tietoa pystyisi hakemaan tehokkaasti jälkikäteen eli tuon kanava vaatii jatkuvaa seuraamista jotta virrasta voi napata itselle hyödyllisen tiedon. Itse olen kokenut facebookin seuraamisen ongelmalliseksi juuri disinformaation määrän takia, laadukkaan informaation suhde verrattuna itselle käyttökelvottomaan informaatioon on aika huono – nyt puhun siis facebookista yleisellä tasolla, en (pelkästään) tuon nimenomaisen ryhmän olemuksesta. Terry Grahn (www.puheoikeus.fi) toimii aktiivisesti monessakin mediassa (mm. Linkedin, Facebook, Google+, Twitter) ja monella kielellä, hän on postannut paljon varsinkin AAC:hen (Augmentative and alternative communication) liittyvistä sovelluksista.

Ulkomaisista toimijoista ruotsalainen DART (www.dart-gbg.org) on tehnyt listan PDF muotoon, mikä sekään ei ole käytettävyyden kannalta optimaalinen, mutta lista on aika kattava ja siitä löytyy linkit sovelluksen kehittäjien sivuille kuin myös lataussivuille (iTunes, Google Play). Linkki PDF:ään www.dart-gbg.org/public/anpassningar/iOS-Android-appar.pdf. Yhdysvaltalaisten puheterapeuttien perustama wiki-muotoinen sivusto spedapps2.wikispaces.com on myös hyvä paikka etsiä sovelluksia. Ulkomaisia listauksia on aika paljon muitakin, mutta ne eivät välttämättä ole paras paikka etsiä sovelluksia suomenkielisille käyttäjille. Tästä pääsemmekin sujuvasti toiseen kyselyssä selkeästi esille tulleeseen ongelmaan eli suomenkielisten sovellusten puutteeseen.

Kielialueemme on pieni joten on ymmärrettävää, että globaaleilla kaupallisilla sovelluskehittäjillä ei ole useinkaan intressejä tuottaa suomenkielisiä versioita applikaatioista. Ainakin ruotsalainen Leripa AB on tehnyt erityisopetukseen tarkoitetuista sovelluksistaan suomenkielisiä käännöksiä (mm. Lue ja ymmärrä). Joihinkin sovelluksiin on saatavilla suomalaisittain ääntävä ruudunluku- tai puhesynteesi (kuten GoTalk Now -sovellukseen ladattava ”Sanna” puhesynteesi tai TalkTablet FI jossa synteesi suomeksi ja englanniksi). Suomalaisia sovelluksiakin löytyy jokusia mm. Papunetin kuvapankin kuvia hyödyntävä Aki Niemen Viito sovellus on kätevä käyttää varsinkin iPhonella kun pitää muistella miten jokin tukiviittoma taas menikään – jonkin verran tullut sitä itsekin käytettyä. Tietysti on olemassa tavallisille lapsille tarkoitettuja interaktiivisia kuvakirjoja ja muita sovelluksi (mm. Sanoma Magazinen Sanaseikkailu ja Muistipeli, L’Escapadoun Sanataituri, Spinfyn Muumi – Kuinkas sitten kävikään?, BeiZ Ltd:n Miina ja Manu sekä Lola -sovellukset jne.) joita myös osa selkokielen käyttäjistä pystyy, ainakin tuetusti, käyttämään. Usein näiden kohdalla se ongelma, että ne ovat liian monimutkaisia kohderyhmää vastaavan ikäiselle erityislapselle. Vanhemmalle käyttäjälle käyttöliittymän visuaalinen ilme taas saattaa olla liian lapsellinen jolloin käyttäjä kokee sen epämiellyttävänä. Itse en oikein ymmärrä miksi lapsille suunnattujen sovellusten tulisi edes olla niin leimallisesti tunnistettavissa juuri heille tehdyksi? En usko, että tämä käytäntö on ainakaan lapsista itsestään tai heidän toimintatavastaan lähtöisin sillä he ovat oman kokemukseni perusteella aivan yhtä kiinnostuneita aikuisille suunnatuista sovelluksista kuin näistä selkeästi lapsille suunnatuista. Uskoisin, että enemmänkin kyse on aikuisten kulutustottumuksista (ja niistä tehdyistä tutkimuksista [ja oletuksista] joiden perusteella taas sovellusten kehittäjät tekevät ratkaisujaan) sillä he kuitenkin tekevät yleensä varsinaisen ostopäätöksen ja he ehkä odottavat että lapsille suunnatun sovelluksen on myös näytettävä lapsille tehdyltä? Se, että sovelluksen käyttöliittymän visuaalinen ilme olisi vähemmän selkeästi lapsille suunnattu, ei myöskään tarkoita etteikö se saisi olla kiinnostava, värikäs ja niin edelleen. Tietysti jos sovellus on pohjimmiltaan kuvakirja niin toki kuvituksen on istuttava varsinaiselle kohderyhmälle, mutta tarkoitan enemmänkin sellaista ylimääräistä lapsille suunnattua koristelua (tähden muotoisia painikkeita, sateenkaaria, hassuja ääniä jne.) joita tunnutaan suosivan varsinkin tuolla rapakon toisella puolella.

Eli kaikenlaiselle suomenkieliselle materiaalille on selvästi iso tilaus. Papunetin puoleen tulee kuulemma jatkuvasti toiveita ja kyselyitä heidän pelisivujensa kaltaisille iPad sovelluksille (http://www.papunet.net/pelit). Sivusto on ymmärtääkseni hyvin suosittu ihan tavislastenkin vanhempien keskuudessa joten yksinkertaisille, ei-väkivaltaisille, ei yllätyksiä VISA-laskun saapumispäivänä -tyyppisille peleille on ilmeisesti tilausta, ja tietysti pelit soveltuvat mainiosti erityislapsille ja -aikuisille. Tässä yhteydessä kannattaa ehkä korostaa pelisivuston kokonaisuuden merkitystä v.s. yksittäinen selkokielinen peli tai tarina. Yksittäistä peliä vastaava sovellus olisi helppo tuottaa App Storeen, mutta siellä se hautautuisi tuhansien muiden joukkoon – pelisivuston voima on juuri siinä, että se luo turvallisen paikan kokeilla ja katsella erilaisia pelejä ja tarinoita. Toki pelisivuille voisi lisätä linkit App Storeen tai Google Play:hin, mutta käytettävyyden näkökulmasta siitä on vielä monta askelta ennen kuin peli on käytettävissä tabletilla. Papunet käsittääkseni pyrkii jatkossa siihen, että heidän tuottamansa selkokieliset tarinat ja sadut olisivat myös iPadeillä käytettävissä. Papunetin kuvakirjatyökalua on myös pyritty hyödyntämään iPadillä, mutta mielestäni heidän suosittelemansa iBooks ei ole ihan paras alusta kansioiden käytölle (www.papunet.net/materiaalia/kommunikointikansio-ipadiin-0). Kuvathan sinänsä ovat oikein toimivia ja niitähän on hyödynnetty mm. aiemmin mainitsemani mainion Viito (https://itunes.apple.com/fi/app/viito/id560916627?mt=8) sovelluksen yhteydessä.

Tässä oli referoituna se info mitä olen kerännyt hankkeen yhteydessä, maustettuna noilla omilla näkemyksilläni ja olettamilla. Otan mielelläni edelleen vastaan toiveita/ideoita/palautetta, sitä voi lähettää kommenttina tämän kirjoituksen perään tai jos haluaa pysytellä anonyyminä niin sivujen kautta lomakkeella suoraan minulle. Kiitos vielä kerran kaikille vastauksia lähettäneille.

30. heinäkuun 2013 kirjoittaja Topi Lehto
Luokka: iPad applikaatio hanke | 2 kommenttia

Kommentit (2)

  1. Hei Topi,

    Lämmin kiitos erittäin ansiokkaasta kirjoituksestasi. Haluaisin keskustella tarkemmin mahdollisesta yhteistyöstä Jaatisen kanssa. Olemme juuri nyt kehittämässä sivustoa käyttäjäystävällisemmäksi, ja haluaisimme kuulla lisää ajatuksistasi.

    Aurinkoisin terveisin,

    Katja Pulli, toiminnansuunnittelija
    Jaatinen, vammaisperheiden monitoimikeskus ry.
    puh. toimistoon 09-4771002

  2. Hieno juttu, että tällaisia asioita kehitetään aktiivisesti. Teknologia mahdollistaa vaikka millaisia sovelluksia, mutta usein vähemmälle huomiolle jää erityistä tukea tarvivat.

Kirjoita vastine

Pakolliset kohdat on merkitty asteriskilla *